Himmeliperinne

ruisHimmeli on ikivanha pohjoismainen koriste. Tosin alkujuuret löytyvät peräti 1150-1500 luvulta Keski-Euroopasta. Suomeen perinne on tullut Ruotsin kautta. Himmelin nimi viittaakin ruotsinkieliseen sanaan himmel = taivas.

Himmeli tuotiin puhtaaksi pestyyn tupaan aattona ja ripustettiin pöydän yläpuolelle. Olki on ollut muinaisille suomalaisille erittäin merkittävä tulevaa satovuotta symboloiva materiaali. Uskottiin nimittäin siihen, että mitä suurempi himmeli, sitä parempi viljasato.  Kristillinen jouluperinne on korottanut himmelin Kristuksen kruunuksi.  Himmelin valmistus kuului entisaikaan nuorison, lähinnä tyttöjen joulunalustehtäviin. Himmeleitä kokoonnuttiin tekemään lauantai-iltaisin lämpimään saunaan, jossa kosteus ja lämpö olivat tehneet oljet käsittelykelpoisiksi. Työhön tuli mukaan usein myös nuoret miehet, joten himmelien tekoon liittyi myös osin kylän nuorison seurustelu.