Pronssivalu

Pronssivalu on aloitettu Raahen Valun tiloissa 1980-luvulla sen jälkeen, kun 1955 aloitettu rautavalutoiminta lopetettiin silloisen Raahen valun toiminnassa.

Valimoperinnettä ylläpidetään jo kolmannessa sukupolvessa ja pronssivalut suoritetaan hiekkavaluna parikehiin.

Ryhmille järjestetään pronssivalutyönäytöksiä ja pienryhmille pronssivalukursseja.

Työnäytöksiä ja kursseja voidaan toteuttaa tilauksesta kesäisin myös muualla kuin pajan tiloissa.

Raahe-tuotteita lukuun ottamatta työt ovat tilaustuotteita mm.

  • nimikyltit
  • kolkuttimet,
  • talonumerot
  • pienet muistolaatat
  • asiakkaan mallista valmistetut pientuotteet

Eino Tuomaala

Eino toimi valajana yli 60 vuotta. Vieläkin permannosta löytyy keskeneräinen valukehä, joka piti valaa ”seuraavalla” viikolla tammikuussa 2009 , mutta 84- vuotiaan valajan työ jäi kesken ja taival päättyi 9.1.2009. Valutyöt Eino aloitti 16-vuotiaana Ruona Oy:llä. Työt keskeytti 18- vuotiaan kutsu puolustamaan isänmaata. Suomen valimoista tutuiksi tuli myös Haapakosken, Tikkakosken ja Rautpohjan valimot sekä Oulun Konepaja Pikisaaressa.

Raahen Valun historiaa

Raahen Valu perustettiin 1955 veljesten Eino ja Olavi Tuomaalan toimesta. Valimo kuuluu Suomen vanhimpiin käsityövalimoihin, jossa yhä valetaan perinteisellä permantovalu tekniikalla pronssia. Veljekset Olavi, Eino ja Martti Tuomaala olivat taitavia valajia ja työt puhuivat puolestaan suuresta ammattitaidosta.

Rautavaluja tehtiin aikoinaan aina 2000 kg saakka. Rautavalut Rautaruukille ja muille teollisuuslaitoksille lopetettiin 1970-luvulla. Eino  jatkoi valimossa vaihtaen rautavalut pronssivaluun. Taidokkaat reliefit, kappeli-, velli- ja laivakellot, ovikyltit, Pekka-patsaat ja etenkin Wanhan Herran avaimenperät ovat lähteneet Raahesta ympäri maailmaa. Jos kello ei soinut kauniisti, niin se oli ”susi” ja meni valupönttöön uudelleen sulatettavaksi.

Pronssiomppuja maailmalle; Tove Jansson, Teemu Selänne
International Mercur tilasi aikoinaan 10 kpl numeroituja pronssiomenoita ns.” kultaiset omenat” Eino Tuomaalalta. Kultavaluja ei sentään tehty, mutta uniikit pronssiset omenat valettiin valimossa. Tilaaja jakoi ”kultaiset omenat” henkilöille, jotka olivat tehneet Suomea tunnetuksi maailmalla. Omenat ovat saaneet mm. Teemu Selänne, Martin Saarikangas, Tove Jansson ja Anita Rohdenius.

Ikkunakahvat Suomen kansallismuseoon
Suomen Kansallismuseon laajennusosan ikkunan 160 paria heloituksineen valettiin Raahessa Einon toimesta vuonna 1999. Samana vuonna valmistui myös Martin Ahtisaaren nimitaulu Oulun lyseon seinään. Muistolaattoja ja –merkkejä on niin vanhojen talojen seinillä kuin hautausmaillakin lukuisia määriä.

    Ostoskori
    Cart